Joulukuun pohdinta 2012 - Sana

Hilkka Rosholmin joulukuun pohdinta 2012

SANA

Synnyin sanojen keskelle kuten meistä useimmat. Vauvana ollessani kuulin varmasti opetuksia, kehotuksia ja varoituksia. Ne eivät minua koskeneet, vanhempia sisaruksia silloin ohjastettiin elämään. Aikanaan sanat tulivat lähelle ja tajusin niiden koskevan minuakin. Yksittäisiä sanoja en muista, mutta ne tilanteet aloin ensin ymmärtämään, missä aina tiettyjä sanoja käytettiin. Vasta myöhemmin aloin käyttämään omiakin sanoja. Kasvoin vastaamaan kysyttäessä ja myös pitämään puoliani sisarusteni kanssa sanaillessa. Nyt hymyillen kerron, että isän sanoilla oli eri vaikutus kuin lempeämmän äidin. Samanlaisia sanoja he varmasti käyttivät, mutta isällä oli vaikutusvalta ja häntä piti totella kyselemättä.

Opin lukemaan ja silloin minulle avautui suuri sanojen maailma. Luin kaikkea, missä vain sanoja oli. Aloin käydä kirjastossa ja silloin ymmärsin, että kirjoittajat ovat todella erilaisia ihmisiä samoin kuin meillä käyvät vieraatkin. Sanat olivat kuitenkin samoja, aiheet olivat erilaisia. Oppikoulua käydessäni tutustuin muiden mukana tarkemmin suomalaiseen kirjallisuuteen. Tutustuin runoilijoihin ja heidän kirjoittamiinsa runoihin. Tutustuin myös eri tyyppisten kirjojen ja lyhyempien tekstien kirjoittajiin sekä heidän kirjoitustyyleihinsä. Sen muistan, että kaikille tyylisuunnille oli oma nimensä, mutta ne eivät olleet minusta kovinkaan tärkeitä. Niillä sanoilla, joita he käyttivät tuodessaan ajatuksiaan esille, oli minulle suurempi merkitys. Apuna tähän meillä oli kirjasarja, jonka nimenä oli sopivasti Sanan Mahti. Siinäpä hieno oivallus kirjojen nimeksi, olen monesti ajatellut jälkeenpäin. Sanalla on mahti. Niin oli isänikin sanoilla. Sanalla on siis voima, teho ja voimakas vaikutus.

Muistan, että minua kiinnosti nuoruudessani myös käyttävätkö muiden maiden ihmiset sanoja samalla tavoin kuin suomalaiset. Huomasin melko aikaisin, että kirjastoissa on paljon käännöskirjallisuutta. Sanat voidaan siis kääntää käyttäen suomen kieltä. Päättelin, että sanoja käytettiin muuallakin samoin kuin Suomessa. Tämänkertainen ’sanan’ pohdinta alkoi kuitenkin lukiessani Johanneksen evankeliumia. Johanneshan aloittaa evankeliuminsa: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan luona. Kaikki on syntynyt hänen kauttaan. Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” Olen tämän lukenut monta kertaa, ohittanut sen vain Johanneksen kuvakielenä. Evankeliumista selviää, että tässä Johannes kuvaa Jeesusta. Hän oli olemassa, kun Jumala loi maailman. Aloin miettimään, että Johannes todella halusi kertoa meille näin Jeesuksen osaa Kaikkivaltiaan Jumalan jumaluudesta.

Heprean kielen rakennetta tutkiessani huomasin, että jokaisella sanalla on suurempi merkitys kuin meidän sanoillamme. Jokaiseen kieleen on vakiintunut tietty sanasto, jota käyttäen selviää keskusteluissa. Ne ovat kuitenkin vain sanoja, joilla on tietty merkitys. Esineet on nimetty eri sanoilla, samoin kaikki tekeminen. Heprean kielessä asia on toisin. Heprealaisten mielestä sana on aineellisesti olemassa, sillä on oma paikkansa käsitteen ja aineellisen todellisuuden välissä. Jäin miettimään, kuinka mielenkiintoisen puolen tämä ajatus tuo mukanaan. Näinhän Raamatun teksti saa sellaisen syvemmän ulottuvuuden, jota en ole tullut ajatelleeksi. Johannekselle oli siis ihan selvää, että Jeesus jo sanana on Hänen voimansa ja kaikki, mitä Hän on.

Mitä tapahtui tuossa alussa, jossa oli Johanneksen mukaan Sana mukana? Raamattu alkaa: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” Miten tämä tapahtui, ei selviä, mutta maa oli sen jälkeen olemassa. Sitten Jumala loi tähän maahan sen maailman, jossa voimme asua. Maailmaamme luodessaan Jumala käytti sanoja ja tapahtui niin kuin Hän sanoi. Jumalan sanalla oli silloin ja on vieläkin sellainen mahti, mitä me emme voi täällä eläissämme ymmärtää. Heprealaisena Johannes tajusi, että nyt maailmaan tullut Jeesus oli todella Jumalan Poika. Jeesus toimi maailman luoneen Jumalan yhteydessä ja Jeesus kertoi opetuslapsilleen sen Jumalan Sanan, jonka Isä Hänelle ilmoitti. Jeesus on Jumala ja on ollut mukana alusta asti. Jeesus rukoili Raamatun mukaan paljon. Hän rukoili toimittaessaan tehtävää, jonka Isä Jumala oli Hänelle antanut. Samalla Jeesus antoi meille Häneen uskoville esimerkin, miten meidänkin tulee täällä toimia. Minua on aina siunannut Johanneksen kirjoittama rukous, jonka Jeesus rukoili ennen ristiinnaulitsemistaan. Jeesus rukoili, että Jumala siunaisi opetuslapsia, joille Hän oli antanut Jumalan lähettämän sanan. Opetuslapset olivat ottaneet Sanan vastaan ja se vaikutti heissä. Hän rukoili myös niiden puolesta, jotka uskoivat kuullessaan saman Jumalan sanan, jota opetuslapset kertoivat edelleen. Jumalan sanalla on voima, jonka vaikutus jatkuu maailmassa vieläkin.

-hilkka-

Tiedoksi teille jotka olette saaneet pohdinnan paperikopioina:

Hilkka Rosholmin kuukausittain vaihtuvat pohdinnat Iltalampun kotisivuilla: www.iltalamppu.fi Aikaisempien kuukausien pohdinnat luettavissa samoilla sivuilla.

Iltalamppu radio-ohjelmat sunnuntaisin klo 17 - 20. Ohjelmat tuottaa ja toimittaa Taisto Laakso. Ohjelmat kuuluvat myös internetissä suorina lähetyksenä: www.iltalamppu.fi

Iskelmä Satakunta, Huittinen 93,0, Pori 100,4, Rauma 105,1 MHz

Missio Iltalamppu ry, PL 45, 29201 Harjavalta puh. 040-833 7348,

Sähköposti: taisto.laakso( at) gmail.com