Heinäkuu 2009. Vintin siivousta
Hilkka Rosholm, heinäkuun pohdinta
Vintin siivousta
Lapsuudenkodissani äiti halusi tehdä jouluksi ja juhannukseksi oikein perusteellisen siivouksen. Me lapset siivosimme mukana, halusimmepa tai emme. Kesän suursiivouksessa kaikki mahdolliset seinätkin pestiin. Vintin huoneiden siivousvastuu oli kullakin asujalla. Juhannukseksi kuitenkin siivottiin ja tuuletettiin vintin välitilatkin, se alue toimi varastona. Muistan, että vanhat talvella käyttämättä jääneet vihdat vietiin sieltä poltettavaksi. Olihan sinne vintille talven mittaan aina kertynyt pölyä. Tila oli siitä hyvä, että sinne voi viedä tavaroita, jotka haluttiin pois silmistä. Ainoa hankala puoli oli, että sekin tila kävi aika ajoin ahtaaksi. Silloin äiti päätti, mistä pitää todella luopua, että sinne saatiin taas tilaa. Ison urakan jälkeen koko vintti tuoksui puhtaalta.Kun me muutimme muutama vuosi sitten tähän taloon, huomasimme, että talo oli täynnä tavaraa. Mitään ei vanhempi väki ollut raaskinut heittää pois. Kai heillä oli mielessä sekin aika, jolloin oli puutetta kaikesta. Eipähän meidän mielestämme ollut enää tarvetta säästää vanhoja vaatteita eikä rikkimenneitä kodinkoneita, vaan heitimme ne surutta pois. Onneksi on kierrätyskeskuksia, johon voi osan vanhoistakin tavaroista viedä. Onneksi on kirpputoreja, joiden tuotto käytetään hyviin tarkoituksiin. Katsellessani silloin poisheitettyä tavaramäärää, tuli mieleeni Raamatun totuus: ”Aika on säilyttää ja aika viskata pois.” Siitä jäi myös mieleeni ajatus, että siivottavaa ja poispantavaa on meillä jokaisella mielemme sopukoissa. Siellä on myös sellaista poispantavaa, jonka tilalle voi alkaa keräämään parempaa. Tänä keväänä tuo ajatus on tullut uudelleen mieleeni.Raskaan talven jälkeen minulla on ollut tunne, että olen ajatuksissani jumittunut johonkin. Mikään ei ole näyttänyt solahtavan paikoilleen kuten ennen keväisin. Siispä minun on pitänyt alkaa vinttiäni siivoamaan, tarkoitan omaa päätäni. En ole ollut ahkera perussiivouksen suhteen. Osittain se johtuu tästä sairauden tuomasta liikuntarajoitteisuudesta. Toisten ihmisten tapaaminen ja keskustelu tuulettaa ajatuksia aika tavalla. Sitä ei varmaan terve ihminen osaa kunnolla arvostaa. Minun päähäni jäävät helposti kuullut sanat ja alan niitä ja niiden tarkoitusta miettimään. Tällainen on vintin pölyyn verrattavaa. Saatan unohtaa ne vähäksi aikaa, mutta jostain ne kummasti putkahtaa uudelleen mieleeni. Niinhän ”villakoiratkin” kerääntyvät huoneissa johonkin tiettyyn kohtaan ja tuulenvireen tullessa ne ilmoittavat olemassaolostansa. Eipä kummastakaan eroon pääse kuin määrätietoisella siivouksella. Samoin kuin imurointi poistaa pölyn, sisimmän turhat ajatukset on huomattava ja niistä on luovuttava. Turhat ajatukset isontuvat nopeasti, kun niitä hellitään.Vintilläni on myös isompiakin asioita, joista haluaisin eroon. Heikko itsetunto on yksi sellainen iso ahdistava asia. Sen vaikutus on kyllä varmasti koko sisimmässä, mutta ajatuksiin se tulee joskus ryöppyämällä. Tuo muitten sanomisten miettiminenkin johtuu varmasti heikosta itsetunnostani. Olen kokenut, että muut ovat parempia uskovia kuin minä. Minusta on tuntunut, että muut puhuvat minulle ylempää, selittämällä asioita kuin pikkulapselle. Jospa olenkin muiden mielestä sellainen? Nyt jopa minun hieno ajatukseni toisten ihmisten kunnioittamisesta on saanut uuden vivahteen ja kärsinytkin jollain tavoin. Onko se kaikki ollut vain minun alemmuuden tunteestani johtuvaa? Silloin kunnioitus ei ole sitä, mihin Raamattu meitä kehottaa. Arvostanko minä ihmisiä todella, juuri sellaisina kuin he ovat? Tämän prosessin saattaminen loppuun on minulla nyt menossa.Jotain haluaisin tilalle, kun nämä nyt ajatukseni täyttävät asiat selkiävät eivätkä enää aiheuta myllerrystä aivoissani. Haluaisin enemmän Jeesuksen tuomaa rauhaa ja todellista rakkautta. Raamattu lupaa ne jokaisen uskovan sydämeen. Sydämen täyttämästä asiasta suu puhuu. Silloin ajatuksetkin täyttyvät samoista asioista mitä sydän on täynnä. Olen saanut tätä jo jonkin verran kokea. Tiedän siis, mitä se enemmän on, mitä kaipaan. Pelastusvarmuuden olen saanut kokea. Haluaisin nyt saada viisautta elää Raamattu todeksi elämässäni. Se on varmasti elämäni pituinen matka, mutta haluaisin sen aloittaa näin järjen päätöksellä. Helppoa se ei ole, koska eteen tulee varmasti kokemus, etten olekaan rehellinen. Haluaisin vetäytyä ja luistaa vastuusta, piiloutua vaikka sairauteni taakse. Olkaa sanan tekijöitä, ei vain sen kuulijoita, Raamattu kuitenkin kehottaa. Meillä jokaisella on vastuu omasta suhtautumisestamme asioihin.Kuka on sanan tekijä? Eikö sellainen ihminen, joka elää yksinkertaisesti luottaen siihen, että Raamattu on kokonaan Jumalan totuus ja sieltä löytyy ohjeet elämään? Tällainen henkilö elää näiden ohjeiden mukaan. Tällöin elämiseen tulee syvyyttä ja armollisuutta. Tällaisen ihmisen käyttämät sanat eivät ole tyhjiä eikä vailla tarkoitusta. Raamatusta löytyy selkeä ilmoitus, mikä on Jumalan ja ihmisen välinen suhde. Sieltä löytyy ohjeet toisen kohtaamiseen oikealla tavalla. Usein me uskovatkin unohdamme nämä ohjeet. Liian usein minäkin käytän oman käden oikeutta järjestää asioita, kun Jumala ei tunnu hoitavan asioitani juuri sillä tavalla kuin haluaisin ja juuri niin nopeasti kuin haluaisin. Odottavan aika on todella pitkää. Raamatusta löytyy myös valtava lupaus, että Jeesus on Häneen uskovien kanssa aina ja iankaikkisesti. Hän on meidän tukemme ja turvamme.Raamatun tutkiminen on aivojen tuuletusta parhaimmillaan. Oma turhanaikainen itse löytää sitä lukiessaan oikean asemansa tässä ajassa ja omassa ympäristössään. Tätä tuuletusta tarvitsen tänä kesänä erittäin paljon, se varmasti auttaa minua kestämään tulevan talven pimeän ajan. Kaipaan vahvistusta. Raamattu kehottaa meitä vahvistamaan toinen toisiamme uskon tiellä kulkiessamme. Raamattu lupaa jotain tällaiselle Jeesukseen uskovalle, joka kuulee Raamatun sanan ja tekee sen mukaan. Jeesus itse sanoi, että tällaisen ihmisen huone ei sorru, vaikka tuulee ja myrskyää. Sitten kun Jumalan avulla tähän rauhalliseen luottamukseen pääsen, olen minäkin verrattavissa ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa Jeesus-kalliolle rakensi. Silloin ei minunkaan huoneeni sorru, ei vintti eikä alakerta, luotan siihen. Tämä on mahdollista jokaiselle. Siksi jokaisen kannattaa pitää huolta itsestään, siivota ja tuulettaakin.-hilkka-Hilkka Rosholmin kuukausittain vaihtuvat pohdinnat Iltalampun kotisivuilla: www.iltalamppu.fi
Aikaisemmat pohdinnat luettavissa sivuilla: Hilkan aikasemmat pohdinnat
Iltalamppu-ohjelmat sunnuntaisin klo 17 - 20. Ohjelmat tuottaa ja toimittaa Taisto Laakso.
Iskelmä Satakunta, Pori 100,4, Rauma 105,1, Huittinen 93,0 MHz
Missio Iltalamppu ry, PL 45, 29201 Harjavalta puh. 833 7348. Sähköposti: taisto.laakso( at) dnainternet.net